Reilin loppumisesta on jo jonkin aikaa, mutta unirytmin normalisoimisessa ja taloudellisten tappioiden laskemisessa on mennyt jokunen hetki. Flickr albumiin on lisäilty muutamia kuvia jokaisesta kaupungista. Täytyy näin jälkikäteen koputtaa puuta, että kaikki meni niin mallikkaasti. Taskuvarkailta säästyttiin, passeja ei hukattu ja Kroatian byrokratian jalkoihinkaan ei jääty kuin pariksi tunniksi. Koko interreil huipentui Flow-festivaaliin Helsingissä, joka vedettiin huomattavasti rennommalla asenteella kuin Melt! Saksassa kuukautta aiemmin.
Parhaasta paikasta on vedetty pitkää tikkua, mutta lopputulos on, että parasta paikkaa ei osattu valita. Oli ihanaa pyöräillä pitkin Groningenin katuja ja syödä pannukakkua meren rannalla. Oli ihanaa festaroida tuhansien saman henkisten ihmisten kanssa hikisenä, mutta onnellisena lämpimässä yössä. Oli ihanaa matkustaa tietoisuuden rajamailla saunassa, jota myös jotkut Puolan junaksi kutsuvat. Oli mieleenpainuvaa juoda olutta maailman parhaimman tsekkiläisen tytön kanssa Liberecin pikkuruisimmassa baarissa. Oli ihana möllöttää 5h hapertuneena rusinana Budabestin antiikkisessa kylpylässä. Oli henkeäsalpaavaa kävellä Plitvicen luonnonpuistossa ja ihmetellä onko tällaista oikeasti olemassa. Oli hyvä löhöillä Pulassa ja tutustua jos jonkinsortin matkaajaan. Oli hauska eksyä Venetsian kapeille kujille yön liian pimeinä tunteina. Oli uskomatonta kävellä Roomassa vanhoilla "tutuilla" historiallisilla muistomerkeillä, etenkin kun seura oli niin parasta!
Huonojen asioiden lista onkin huomattavasti lyhyempi: Venetsian hyttyset ja Bratislavan olemattomuus.
Vaikka rahaa reilun kuukauden aikana kuluikin, ei lopputulos ollut silti niin kammottava, etteikö reilille voisi joskus lähteä uudestaan. Tosin ensi kerralla pitää keskittyä uusiin maihin ja uusiin paikkoihin ja toivottavasti silloin olisi kunkin maan perus ravintolasanastokin kohdallaan.
